Suomen miesten CP-jalkapallomaajoukkue kohtasi Ranskan Limogesissa 26.–29.6.2025 kahdessa maaottelussa. Avausottelussa päädyttiin 1–1-tasapeliin, mutta toisessa kamppailussa Suomi näytti tasonsa murskaamalla isännät selvin numeroin 1–5.
Eetu Kuoppala ja Adel Eid juhlivat maalia. Kuva: Kim Karlsson
Suomen miesten CP-jalkapallomaajoukkue kohtasi Ranskan Limogesissa kahdessa maaottelussa 26.–29.6.2025. Suomelta nähtiin otteluissa sekä sitkeyttä että kasvua: ensimmäinen ottelu päättyi tasapeliin 1–1 Mikael Jukaraisen maalilla, toisessa Suomi rynnisti 1–5-voittoon Ville Kurosen, Adel Eidin (2) ja Qasim Fahadin (2) osumilla.
Tulosrivien taakse kätkeytyi kuitenkin ennen kaikkea tarinoita – pelaajien tunteita, kokemuksia ja näkemyksiä siitä, mihin suomalainen CP-jalkapallo on matkalla.
Julmala: ”Tämä on sukupolvi, joka voi haastaa huiput”
Puolustaja Juha Julmala näki ottelut paljon suurempana kuin kahden tuloksen mittarina. Hän korosti, kuinka joukkueen itseluottamus kasvoi Limogesissa ottelusta toiseen.
– Odotimme voittoihin rallattelua, mutta avausottelussa Ranska näytti, mihin senttiäkään periksi antamaton puolustus loistavan maalivahdin edessä johtaa. Se jopa kipsasi pelimme, varsinkin kun Ranska pääsi johtoon. Toisessa pelissä itseluottamus palasi ja pääsimme rennosti osoittamaan olevamme kaikessa tämän suuren suuren jalkapallomaan nousevan ja taistelevan edustusmiehistön edellä.
Juha Julmala uskoo kovaan työntekoon ja pitää tavoitteet korkealla. Kuva: Kim Karlsson
Julmala puhuu myös suuremmasta kuvasta – suomalaisen cp-jalkapallon tulevaisuudesta.
– Maaotteluissa vahvistui huomio siitä, että meillä on ryhmä, joka pystyy pelaamaan voimakasta ja laadukasta jalkapalloa. Tämä on se sukupolvi, joka voi nostaa suomalaisen cp-jalkapallon sille tasolle, että arvokisoihin ei mennä ihailemaan huippumaiden otteita, vaan haastamaan niitä tosissaan.
Hän muistuttaa myös siitä, ettei tämä matka tapahdu yksin.
– On hienoa, että on olemassa upea taustatiimi ja valtava tukijoiden joukko, jotka antavat myös meille paraurheilijoille mahdollisuuden tavoitella omia rajojamme ja kokea ennenkokemattomia fiiliksiä taistellessamme kentällä mielissämme ylpeys rakkaasta, maailman hienoimmasta kotimaastamme.
Puolustaja Juha Julmala korosti, että pelaajien arki ja asenne rakentavat pohjan tulevalle menestykselle.
– Yksikään pelattu minuutti ei ole pelaajille itsestäänselvyys, mikä tekee helpoksi valita arjessa terveellisiä, omaa urheilullisuutta kehittäviä ratkaisuja niin ravinnon, liikunnan kuin levon alueilla. Kun saadaan jokainen mies kehittämään nopeutta, voimaa ja rutiinia ratkaisuihin, pystymme vastaamaan entistä kovempiin haasteisiin.
Helanderin 99. maaottelu – herkistymisen hetki
Janne Helander on toiseksi eniten CP-maaotteluita pelannut suomalainen. Kuva: Mira Lönnqvist
Maalivahti Janne Helander pelasi Limogesissa uransa 99. maaottelun. Hän on ollut mukana maajoukkueessa yli puolet elämästään, ja hetki Ranskassa nosti pintaan tunteita.
– Melkoinen matka on ollut. Muistoja olisi yhden kirjan verran. Joka kerta, kun on päässyt pukemaan Suomi-paidan päälle, se on ollut kunnia-asia. Ihan herkistyy kun miettii, että nyt ollaan sitten tässä pisteessä. Olisi todella kova juttu, jos sadas peli saataisiin omalle kotikentälle Poriin.
Helander näki Limogesin ottelut myös jatkumona joukkueen kehitykselle.
– Onnistuimme jälleen parantamaan peliä toiseen otteluun, mikä kertoo joukkueen henkisestä tilasta. Ei jäädä murehtimaan, vaan fokus siirtyy heti seuraavaan. Pienin askelin eteenpäin – nuorempaa polvea on tulossa, ja tulevaisuus on valoisa.
Kapteeni Johannes Siikonen johdatti Suomen voittoon lämpimissä olosuhteissa. Kuva: Ville Sallinen
Siikonen ja Korkeamäki tyytyväisiä otteluihin
Vielä Helanderiakin enemmän maaotteluita (111) pelannut joukkueen kapteeni Johannes Siikonen nosti esiin sen, miten Limogesin reissu palveli isompaa tavoitetta.
– Harjoituspelit ovat aina hyvä hetki kokeilla uutta. Tavoite oli hakea onnistumisia ja sujuvaa yhteispeliä – ja niissä onnistuttiin. Ensimmäinen peli oli vielä ruosteen poistoa pitkän matkan jälkeen, mutta toisessa näkyi, kuinka joukkue pystyi keskittymään ja sopeutumaan vaativiin olosuhteisiin.
Limoges tarjosi erityisen kokemuksen myös joukkueen nuoremmalle kaartille. 18-vuotias Touko Korkeamäki nautti matkasta ja siitä, mitä tapahtui sekä kentällä että sen ulkopuolella.
– Matka Ranskaan sujui hyvin ja ottelut olivat tasaisia. Oli hienoa, että vaikka kentällä vastustajien kanssa taisteltiin tosissaan, pystyi myös ranskalaisten kanssa tulemaan hyvin juttuun ja tutustumaan heihin kentän ulkopuolella.
.
Kokemus ja nuoruus yhdistyvät yhteiseksi voimaksi
Limogesissa nähtiin, mitä suomalainen CP-jalkapallo on parhaimmillaan: sitkeyttä, iloa ja yhteen hiileen puhaltamista. Samalla kun Helander valmistautuu 100. maaotteluunsa ja pysähtyy katsomaan pitkää uraansa taaksepäin, Korkeamäki ottaa vasta ensimmäisiä askeleitaan kansainvälisissä peleissä.
Touko Korkeamäki edustaa seuratasolla Turun Nappulaliigaa. Kuva: Kim Karlsson
Jokainen hetki eletään yhteisellä ylpeydellä Suomi-paita päällä. Matka jätti Suomen joukkueeseen tuloksia suuremman jäljen. Tapahtumat loivat uskoa siihen, että “Siipirikot” on matkalla kohti aiempaa isompaa roolia kansainvälisessä CP-jalkapallossa.
Juha Julmala lisää vielä yhden toiveen tuleville vuosille:
– Jos saisimme isännöitäväksemme arvokisat Suomessa, uskoisin pelaajien motivaation nousevan huippuunsa ja silloin ryhmämme päihittäminen tulisi vastustajille erittäin vaikeaksi.
CP-jalkapallo pähkinänkuoressa
CP-jalkapallo on soveltavan jalkapallon muoto pelaajille, joilla on CP-vamma, sairastettu aivoverenkiertohäiriö tai muu aivoperäinen liikuntavamma seurauksena esimerkiksi tapaturmaisesta onnettomuudesta.
CP-jalkapallon pelimuoto on miehissä 7v7 ja naisissa 5v5. Paitsiosääntö ei ole voimassa ja sivurajaheiton voi vaihtoehtoisesti myös vierittää kentälle alakautta.
CP-jalkapallossa sivurajaheiton voi myös vierittää kentälle alakautta. Kuva: Mira Lönnqvist
Ollakseen edustuskelpoinen CP-jalkapallon kansainvälisissä otteluissa pelaajalla on oltava lajiin soveltuva vamma ja vamman vaikutuksen on täytettävä määritelty minimivammakriteeri. Kansainvälisissä kilpailuissa pelaajat käyvät läpi luokitteluprosessin, jonka myötä he saavat urheilijalukituksen FT1, FT2 tai FT3.
Karkeasti yksinkertaistettuna FT1-pelaajalla vamman vaikutus jalkapallon pelaamiseen on suuri ja FT3-pelaajalla pieni. Joukkueella on aina oltava vähintään yksi FT1-pelaaja kentällä. FT3-pelaajia saa olla kentällä kerrallaan enintään yksi.
Luokittelun tavoite kaikessa paraurheilussa on taata kilpailijoille – ja joukkuelajeissa joukkueiden välille – tasapuoliset lähtökohdat kilpailuun.
Suomen miesten ja naisten CP-maajoukkueet etsivät jatkuvasti uusia pelaajia, joilla on CP-vamma, sairastettu aivoverenkiertohäiriö tai muu aivovamma.
Miesten CP-maajoukkue on toiminut vuodesta 1999, naisten CP-maajoukkue perustettiin miesten Italia-otteluita seuranneena päivänä 1.6.2025.
Jos olet kiinnostunut kuulemaan asiasta lisää, ota yhteys:
Ville Sallinen (maajoukkuemanageri, Suomen CP-jalkapallomaajoukkueet)
+358505176763
villesallinen1@gmail.comLue lisää: www.cpjalkapallo.fi
Suomen CP-jalkapallomaajoukkueiden Instagram ja Facebook: @fincpmj
Palloliitto ja Suomen Vammaisjalkapallo ry organisoivat yhteistyössä CP-jalkapallotoimintaa Suomessa.
