Siipirikot Joensuussa

Toukokuussa 2023 Helsingissä pelatut ottelut Tanskaa vastaan olivat ensimmäiset Suomessa pelatut CP-jalkapallon maaottelut 15 vuoteen. Elokuun 2024 puolivälissä “Siipirikot” pääsivät esiintymään jälleen kotiyleisön edessä, tällä kertaa Joensuussa pelatuissa otteluissa Ranskaa vastaan. Tuloksena oli kaksi komeaa voittoa.

Suomi ja Ranska olivat kohdanneet edellisen vuoden kesänä Barcelonan turnauksessa ottelussa, joka päättyi tapahtumarikkaiden vaiheiden jälkeen tiukkaan 1-1 tasapeliin. Elokuun puolessa välissä Joensuussa pelatuissa joukkueiden välisissä uusintaotteluissa kiinnostavaa olikin nähdä minkälaiseen suuntaan Suomen ja Ranskan pelilliset kehityskaaret olivat vuoden aikana edenneet. Ennakko-odotuksissa otteluista povattiin erittäin vaativia ja tasaisia.

Siipirikot olivat valmistautuneet Ranska-otteluihin kuukausittaisilla harjoitusleireillä. Edellisenä vuonna koronapandemian jälkeen uudelleenkäynnistetty maajoukkue oli päässyt jalostamaan pelitapaansa leirien yhteydessä pelattujen harjoitusotteluiden kautta. Lisäksi maajoukkueen runko pelasi kilpailullisia otteluita menestyksekkäästi yhdessä myös Seinäjoen Jalkapallokerhon paidoissa heinäkuussa seurajoukkueiden MM-turnauksessa. SJK:n pelityyli valmentaja Jesse Laajarannan johdolla pohjautui maajoukkueesta tutun peliryhmityksen ja joukkueen vahvuuksien ympärille, joten kesän seurajoukkueottelut tukivat vahvasti myös maajoukkueen kehitystä. Suomi oli valmistautunut hyvin näyttääkseen tehdyn työn hedelmiä kotiyleisölle.

Otteluiden ennakkoasetelmat

Maaottelut Pohjois-Karjalassa

Siipirikkojen pelaajat ja taustaryhmä saapuivat torstaina 15. elokuuta omilta paikkakunniltaan Joensuuhun, missä vastassa olivat maaotteluiden toteutumisen kannalta tärkeät paikalliset miehet Matti Ikonen ja Jussi Väisänen.

CP-maajoukkueen ja JIPPOn edustusjoukkueen joensuulainen videokuvaaja Matti Ikonen:

  • Helsingissä viime vuoden keväällä pelattujen maaotteluiden jälkeen heräsi pieni unelma, että tällaisen tapahtuman voisi järjestää myös Joensuussa. Sanoin asian syksyllä ääneen, kun Karjalainen teki minusta haastattelun. Ensin JIPPOn Timo Tahvanainen tarttui ajatukseen, ja myöhemmin hieno mies Jussi Väisänen otti maaotteluiden järjestämisen kontolleen “eläkepestinä”. 

Suomen ja Ranskan CP-maajoukkueiden saapuessa Joensuuhun JIPPOn entinen puheenjohtaja Jussi Väisänen oli vuoden verran ahkeroinut järjestelyjä kuntoon, jotta kaikki olisi joukkueita varten valmiina. Hotelli, kentät, kuljetukset ja ottelujärjestelyt yhteistyökuvioineen eivät jättäneet valitukselle pienintäkään sijaa, kaikki oli hoidettu hienosti ja maaotteluiden arvolle sopivasti. Jussi Väisäsen eläkepesti maaotteluiden mahdollistajana oli upea pyyteetön palvelus suomalaisen CP-jalkapalloilun hyväksi, mistä koko lajiyhteisö on erittäin kiitollinen.

Suomi – Ranska 2-0

Siinä missä Suomen joukkue oli jatkanut määrätietoisesti pelinsä kehitystä maiden edellisen vuoden kohtaamisen jälkeen, jo perjantaina pelatun ensimmäisen ottelun alussa kävi selväksi, että Ranska ei ollut saanut otteluihin jalkeille iskukykyisintä miehistöään. Siltikään otteluista ei tullut helppoja, vaan asetelma tarjosi Suomelle uudenlaisia haasteita. Vuosien tauon jälkeen viime vuonna maajoukkueeseen paluun tehnyt kokenut raumalainen puolustuksen kivijalka Jussi Tuominen kuvaili ensimmäistä ottelua:

  • Ensimmäinen otteluista oli vaikeampi. Pelimme oli jännittynyttä, emmekä päässeet varsinkaan pelin alussa parhaalla mahdollisella tavalla hallitsemaan ottelua. Pelasimme kotikentällä ennakoitua heikompaa joukkuetta vastaan, joten meidän olisi pitänyt pelata aggresiivisemmin ja nopeammin. Emme ole koko maajoukkueen historian aikana tottuneet hallitsemaan otteluita ja pitämään palloa. Uusi lähtökohta näkyi ensimmäisessä ottelussa jännittämisenä ja ylilatautumisena.

Hermostuneisuudesta huolimatta Suomi onnistui avauspuoliajalla kahdesti maalinteossa. Ensin 19-vuotias Qasim Fahad sai syötön avopaikkaan Johannes Siikoselta, ja ampui maajoukkueuransa ensimmäisen maalin vastustamattomasti vasempaan ylänurkkaan. Toinen maali oli joukkuepelin juhlaa, sillä Suomi kierrätti hyökkäyksen aikana palloa lähes kaikilla pelaajillaan ympäri kenttää ennen Adel Eidin verkon perukoille päätynyttä vasemman jalan kaukolaukausta. Enempää maaleja ottelussa ei lopulta nähty kumpaankaan päähän.

Jalkapallon suurmaan kukistamisen ja nollapelin lisäksi päivän suuri ilonaihe oli vasta 16-vuotiaan ylistarolaisen Eetu Kuoppalan tekemä maajoukkuedebyytti. Voitosta huolimatta Siipirikoille jäi ensimmäisestä ottelusta hieman hampaankoloonkin. Suomi oli varautunut kovaan, tasaiseen ja fyysiseen kamppailuun, mutta vastustajan osoittauduttua odotettua passiivisemmaksi, peli olisi kaivannut enemmän rauhallisuutta, malttia ja itseluottamusta pallon kanssa. Seuraavana päivänä pelatussa toisessa ottelussa Suomi halusi näyttää, että se voi oppia pelaamaan hyvin myös lähtiessään otteluun ennakkosuosikin asemassa.

Suomi – Ranska 4-0

Lauantain ottelua edelsi hiljainen hetki, joka vietettiin kunnioituksesta kesäkuussa yllättäen kuollutta Siipirikkojen pelaaja Simo Mykkästä kohtaan. Suomen joukkue kantoi ottelussa käsivarsissaan mustia surunauhoja 25 maaottelua urallaan pelanneen Mykkäsen muistoksi. Iloa lauantain ottelun alkuun toi edellistä ottelua suurempi ja riehakkaampi yleisö, joka intoutui ottelun kuluessa kannustamaan Suomea äänekkäästi. Pieni ranskalaisten kannattajajoukkokin oli saapunut kannustamaan omiaan, joten tunnelma ottelussa oli kohdillaan. Jussi Tuomisen mielestä Suomi onnistui tavoitteissaan toisessa ottelussa:

  • Toinen peli Ranskaa vastaan oli jo rennompi, mikä näkyi positiivisina asioina kentällä. Suuremmat voittamiseen paineet olivat selätetty edeltävän päivän ottelussa. Lähdimme myös aggressiivisemmalla pelityylillä toiseen otteluun, koska olimme näin sopineet ottelua edeltävässä ottelupalaverissa. Pelasimme toisessa ottelussa aika paljon paremmin ja olimme ajoittain kentällä täysin suvereeneja. Pystyimme jopa pelin lopussa pitämään palloa mielin määrin, jotta saimme maalivahdillemme varmistettua toisen peräkkäisen nollapelin. Maajoukkuetta seuranneet tietävät, että pelin voittaminen on meille todella harvinaista herkkua.

Ranskakin vaikutti ottelussa hieman edeltävää päivää virkeämmältä, mutta Suomi onnistui parantamaan merkittävästi edellisen päivän esityksestään. Suomen kokoonpano, joka sisältää kokemusta ja nuoruutta, pelasi nyt voimakkaasti ja itsevarmuudella yhdessä. Suomi painoi alusta alkaen pelin Ranskan kenttäpäätyyn, piti pallon pelissä, katkoi Ranskan vastahyökkäyksiin lähdöt nopeasti ja vyörytti omia hyökkäyksiään toisensa perään.

Kuparisen rikkoi lopulta Ville Kuronen, joka ehti maalialueella nopeimpana 17-vuotiaan Touko Korkeamäen takaviistosyöttöön, ja puttasi pallon maaliin lähietäisyydeltä. Suomi lisäsi johtoaan toisella puoliajalla ensin ranskalaisten omalla maalilla ja sitten Qasim Fahadin viimeisteltyä maalialueen sisältä Adel Eidin syötöstä. Loppulukemat 4-0 sinetöi ottelun lopussa kovalla laukauksellaan Adel Eid, joka sai syötön osumaansa Jussi Tuomiselta.

Joensuun otteluiden anti

Kaksi nollapeliä Joensuussa uransa 94. ja 95. maaotteluissa pelannut maalivahti Janne Helander pohti otteluiden lopputulemaa:

  • Odotin Ranskasta vahvempaa vastusta. Hienoja onnistumisia nähtiin kuitenkin pelaajilta. Kyllähän siinä itsekin muutaman torjunnan sai ottaa nollapelien eteen. Ja aina on kiva voittaa, kovin harvinaista herkkua se meille on ollut vuosien varrella.

Molemmissa otteluissa avauskokoonpanossa pelannut 19-vuotias laitapelaaja Janne Nykänen oli myös tyytyväinen otteluiden antiin:

  • Joukkueemme onnistui otteluissa mielestäni kokonaisvaltaisesti. Olisimme voineet voittaa toki isommillakin lukemilla, mutta mielestäni 2-0- ja 4-0 -voitoista ei voi valittaa. Maalivahti Helanderin maali jäi myös koskemattomaksi, mikä on tietysti plussa. Olin suurilta osin tyytyväinen joukkueemme hyökkäyspeliin, joka on ottanut isoja askeleita eteenpäin.

Porista kotoisin oleva Janne Helander kiitteli pohjoiskarjalaisia hyvin järjestetystä tapahtumasta:

  • Joensuu palveli meitä hienosti. Ehkä odotin hieman enemmän yleisöä, mutta riittävän hieno tunnelma oli peleissä kaikesta huolimatta. Kotiyleisön edessä on aina kiva olla. Kaikkinensa järjestelyt Joensuussa oli mielestäni hoidettu erinomaisesti.

Janne Nykänen on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt pelaamaan maajoukkueessa ulkomailla sekä Suomessa. Nykänen hehkutti otteluiden tunnelmaa:

  • Joensuulaisyleisö oli todella eloisa. He pitivät hyvin ääntä koko pelin ajan, etenkin lauantain ottelussa. Kotiyleisön edessä pelatessa on aina mukavuusalueella. Ulkomaan peleihin verrattuna kotiotteluissa fanien kannustus antaa voimaa ja luo uskoa tekemiseen.

Joensuussa pelatuille maaotteluille ensisysäyksen antanut Siipirikkojen ja JIPPOn videokuvaaja Matti Ikonen on tyytyväinen, että myös Joensuun kaupunki näytti arvostavansa tapahtumaa. Kaupunki järjesti perjantain ottelun jälkeen molemmille maajoukkueille yhteisen komean kaupunginvastaanoton Motonet Areenalla.

  • Oli mukavaa, että myös JIPPOn edustusjoukkueen pelaajia oli katsomassa otteluita. Monet ovat olleet kiinnostuneita juttelemaan CP-jalkapallosta myös maaotteluiden jälkeen ja Suomen pelaamista on kehuttu. Omasta mielestänikin joukkue onnistui pelillisesti hyvin ja oli yhtenäinen kentällä ja sen ulkopuolella. Vaikka Ranskan taso ei lopulta vastannut odotuksia, valmentaja Samuel Siikosen harjoittama pelitapa näkyi ja ottelut olivat hyvin Suomen hallussa, Ikonen analysoi.
  • Täytyy sanoa, että kun maaottelut täällä Joensuussa olivat ohi ja joukkue matkusti kotiin, minulle tuli liikuttunut fiilis. Kannatti vuosi sitten sanoa ääneen se unelma, joka oli maaottelun pelaamisesta täällä kotipaikkakunnalla. Ylpeä olo jäi siitä mitä saatiin aikaan, Matti Ikonen päättää.

Satakunnan konkarien puheenvuoro

Siipirikkoja pitkään edustaneet Janne Helander ja Jussi Tuominen ovat kulkeneet pitkän matkan suomalaisen CP-jalkapallon parissa. Molemmat ovat mielissään maajoukkueen tämänhetkisestä tilanteesta.

  • Maajoukkueemme on ottanut isoja harppauksia eteenpäin lähihistoriassa. Niin pelillisesti kuin muutenkin. Uusia pelaajia on alkanut tulla rinkiin, joka on vain hieno asia, Helander kertoo.
  • Olin mukana ensimmäisen kerran Dublinin EM-kisoissa 2006 ja noista päivistä toiminta on kehittynyt paljon. Pelaajilla on nykyään hyvät oltavat, koska he voivat keskittyä täysipainoisesti pelaamiseen. Joukkueen taustahenkilöt osaavat hommansa ja hoitavat asiat ammattimaisesti. Joukkueen valmennus on tänä päivänä kunnossa, Tuominen toteaa.
  • Kun ottaa huomioon, että maajoukkueen pitkäaikainen runko vanhenee, on mukava nähdä, että nuorta polvea on saatu mukaan joukkueeseen, Helander sanoo iloisesti.

Tuominen on samoilla linjoilla:

  • Nuoret tuovat joukkueeseen lisää energiaa ja tekemisen meininkiä. Joukkueessa on myös positiivinen ja kannustava ilmapiiri, joka on erittäin hyvä tulevaisuuden kannalta.
  • Tanska- ja Ranska-maaotteluiden joukkueet ovat tasoltaan parhaita joukkueita, missä olen koko maaottelu-urani aikana pelannut. Vaikka pelaajia saisi edelleenkin olla enemmän, nyt joukkueessa on jopa tilanne, että tietyille pelipaikoille on useampia vaihtoehtoja. Se luo joukkueen sisälle terveen kilpailutilanteen, mikä on tietysti koko joukkueen etu.

Helander jatkaa:

  • On hienoa nähdä miten CP-jalkapallo on myös lajina kehittynyt. Juuri loppuneita MM-kisoja seuranneena voin sanoa, että peli maailmalla on mennyt eteenpäin isosti. Meidän täytyy nyt vaan pysyä mukana kärryillä ja kilpailla paikoista auringossa.

Kysyttäessä henkilökohtaisista peliuran jatkosuunnitelmista Satakunnan kaksikko vaikuttaa motivoituneelta. Raumalainen Jussi Tuominen pohtii asiaa usealta eri kantilta:

  • Pidän jalkapallosta pelinä erittäin paljon. Pelaan niin kauan kun se tuntuu hyvältä. Olen kärsinyt urani aikana paljon loukkaantumista, mistä johtuen sitä osaa arvostaa, että pystyy pelaamaan terveenä. Pyrin olemaan tässä nyt, enkä suunnittele tulevaa sen enempää. Näen, että minulla on vielä uusia asioita opittavana ja voin edelleen kehittyä pelaajana.
  • Olen myös edelleen kiinnostunut kilpailullista haasteista jalkapallon parissa. Uskoisin olevani maajoukkueessa mukana, jos se taistelee otteluiden voitoista. Nykyinen joukkue tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. Mukana on nuoria pelaajia ja kokeneita veteraaneja, odotusarvot voittamiselle ovat lähtökohtaisesti hyvät, Tuominen myhäilee.

Porilanen Janne Helander toivoo loppuhuipennusta pelivuosilleen:

  • Itse olen ollut mukana koko suomalaisen CP-jalkapallon kehityskäyrän ajan. Olisi todella hienoa päättää oma ura kotikisoihin, joiden järjestämisestä Suomessa on ollut puhetta, Helander hymyilee ja näyttää peukkua ylöspäin.

Nyt on jälleen yksi uusi unelma sanottu ääneen.

Kirjoittaja: Ville Sallinen
Kuvat: Ville Sallinen, Mikko Kalavainen @fotomikko